Jaakko ASPARA

___________________________________________________

 Christian Grönroos Professor

 Hanken Svenska handelshögskolan

 > Institutionen för marknadsföring

 > PB 479 (Arkadiagatan 22)

 > FI-00101 Helsingfors

 > firstname.lastname@hanken.fi

 > www.yconomie.com/aspara

 

 

 

Click here for an ENGLISH version of the site.                   

 

Tämä on henkilökohtainen web-sivuni. Tervetuloa myös ajatushautomomme Nordic Institute of Business & Society (NIBS) web-sivulle osoitteessa www.nibs.fi.

 

 

BLOGI          AJANKOHTAISTA          TUTKIMUS JA JULKAISUT          CV                            

 

1.10.2014. Hinnoittelutaktiikoissa yksi uusi ilmiö on se, että tuotteen ostavalle kuluttajalle, että ostoksen hinnasta lahjoitetaan osa hyväntekeväisyyteen. Tutkimme uudessa artikkelissamme (Journal of Marketing, AMA:n sivut), miten hinnanalennusten yhdistäminen hyväntekeväisyyslahjoitukseen vaikuttaa ostoskäyttäytymiseen. Tulokset ovat yllättävät: suuri hinnanalennus vähentää tuotteen ostoja, jos mukana on hyväntekeväisyyslahjoitus.

 

12.6.2014. Hinnoittelu, mukaan lukien hinnanalennukset, ovat markkinoinnin yksi keskeinen kilpailukeino. Vahvassa markkina-asemassa olevilla yrityksillä hintakilpailua vaikeuttaa kuitenkin mahdollisuus, että viranomaiset tulkitsevat hinnanalennukset ns. saalistushinnoitteluksi. Toisaalta viranomaisten ohjeistuksessa todetaan, että mahdollisten saalistushinnoitteluepäilyjen arvioinnissa tulee ottaa huomioon ”määräävässä asemassa olevaa yritystä koskevat markkinaolosuhteet ja

liiketaloudellinen todellisuus” (Euroopan komission ohjeistus 2009, kohta 65). Tarkastelemme uudessa  artikkelissamme esimerkkitapausten kautta, minkälaisia markkinaolosuhteita ja liiketaloudellisia realiteetteja tällaisessa tarkastelussa tulisi ottaa huomioon.

 

12.5.2014. Pörssilistatut yritykset saattavat joskus olla taipuvaisia lyhyen tähtäimen tulosten maksimointiin, osin pidemmän tähtäimen kustannuksella (”short-termism”). Tarkastelemme uudessa artikkelissamme, kuinka ilmiö voi syntyä itseääntoteuttavana noidankehänä -- sen sijaan, että siitä voisi syyttää mitään tiettyä yksittäistä tahoa.

 

19.11.2013. Groupon-tyyppisillä, kuluttajille edullisia ”diilejä” tarjoavilla palveluilla on tietyt ominaispiirteet. Ensinnäkin kuluttajan ostoprosessi on kaksivaiheinen: ensin päätetään ostetaanko diili; sitten päätetään, milloin diili lunastetaan. Tämä poikkeaa perinteisestä kulutuskäyttäytymisestä, jossa ostaminen ja kuluttaminen tyypillisesti tapahtuvat samanaikaisesti tai lähes samanaikaisesti. Toiseksi kuluttajan päätöksiin ostaa ja lunastaa diili vaikuttaa diilin suosio muiden kuluttajien keskuudessa. Tutkimme näitä diilien ominaispiirteitä uudessa Journal of Marketing -artikkelissamme.

22.08.2013. Tarkastelemme uudessa tutkimuksessamme, vaikuttaako yritysten asiakastyytyväisyys institutionaalisten sijoittajien kiinnostukseen yrityksen osaketta kohtaan. Hieman yllättäen lyhytjänteiset institutionaaliset sijoittajat, joiden usein ajatellaan tuijottavan vain kvartaalikohtaisia tulosennusteita, reagoivat positiivisesti myös yritysten pitkäjänteistä markkinointiosaamista heijastavaan asiakastyytyväisyyteen.

 

5.11.2013. Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttavat myös ihmisen synnynnäiset tekijät ja biologia: Uusi tutkimuksemme näyttää, miten synnynnäinen biologia vaikuttaa myöhemmin elämässä päivittäistavaroiden kulutusvalintoihin (esim. Coca-Colan vs. Coca-Cola Zeron valinta; vaatteiden värivalinnat).

 

30.4.2013. Tieteellinen katsauksemme alkoholimainontaa ja nuorten alkoholinkäyttöä koskeviin tutkimuksiin löytyy täältä yhteiskuntatieteiden tutkimusverkoston (SSRN) sivuilta täältä. Katsauksessa käymme yksityiskohtaisesti läpi ne muutamat alkoholismitutkijoiden tutkimukset, joilla STM perustelee alkoholimainonnan lisäkieltoaikomuksiaan. Suurin osa 16 tutkimuksesta ei itse asiassa edes käsittele mainontaa ja nuorten alkoholinkäyttöä (vaan esimerkiksi yleistä mediankäyttöä ja täysi-ikäisiä). Johtopäätös on yksiselitteisesti, että kuluttajatutkimuksen tieteenalan standardeilla STM:n käyttämät tutkimukset eivät anna näyttöä, että alkoholimainonta lisäisi nuorten kulutusta. Lisäalkoholikielloilla on myös riski pikemminkin lisätä kulutusta kuin vähentää sitä.

 

POIMINTOJA VANHEMMISTA AJANKOHTAISISTA (lista kaikista ajankohtaisista on sivun alalaidassa)

 

20.12.2012. "Palkkajousto ennen eläkettä ei ole väärin." Kommentoin HS-Mielipiteessä ehdotusta (per Juhana Vartiainen/Vatt), että palkkojen tulisi olla mahdollista joustaa myös alaspäin eläkeikää lähestyvillä.

 31.10.2012. Uusi kirjamme Johtamisen seitsemän syntiä ilmestyy tänään, sekä kovakantisena että digitaalisena. Kirja on tilattavissa nettikaupassa, josta voi myös ilmaiseksi ladata näytteen kirjasta (Johdannon ja yhden luvun).

08.08.2012. "Makeisvero on umpimähkäinen ja toteuttaa heikosti terveystavoitettaan... Oikeudenmukaisuuteen pyrkivän lainsäätäjän ei tulisi sallia tällaisen epäreilun – ja terveystavoitteeltaan ontuvan – verotusmallin jatkumista." Arvioin nykyisen makeisveron ongelmia HS-mielipiteessä.

19.04.2011. Suomen investointikulttuurin on muututtava kohti aineettomia markkinointi-investointeja. Lue pidempi versio Kanava-lehden artikkelistani.

05.05.2009. Jos tunnet perinteisen Ansoffin matriisin (tuotekehitys, markkinakehitys, markkinapenetraatio, diversifikaatio) strategisena työkaluna, tutustu uuteen artikkeliimme. Artikkeli käsittelee tuotteiden, brändien tai yleisesti liiketoiminnan kehitysprojektien strategisia vaihtoehtoja. Artikkeli esittelee "kolmiulotteisen" version matriisista -- strategian ja markkinoinnin teorioiden pohjalta.

 

 

14.01.2011. Monissa yrityksissä asiakasnäkökulman toitottaminen on pelkkää sanahelinää eikä auta tekemään parempaa bisnestä. Vielä vakavampaa on, että moni yritys omaksuu asiakasnäkökulmansa vaarallisen väärällä tavalla.  Lue Talouselämän kolumnini.

10.01.2011. "Säästökohdekyselyissä listan kärkeen päätyvät kohteet ovat usein sellaisia, joista valtion pitäisi kaikkein viimeisenä säästää." Kritisoin mielipidekirjoituksessani (HS) gallupeja, joissa kysellään ihmisiltä, mistä kohteista valtion pitäisi säästää. 

18.12.2009. Nokian osakekurssin kehitys (sininen käyrä) on -- kiinnostavaa kyllä -- myötäillyt yhtiön tuotemyynnin kehitystä USA:ssa (punainen käyrä). Talouselämän tuore numero (18.12.2009) viittaa tähän. Aihetta sivuava uusi artikkelini.

 

14.05.2010. Kolumni (Talouselämä): Suomalaisia yrityksiä vaivaa se, että tuotekehitystä eivät useinkaan johda markkinoijat.

10.11.2009. Suomen tulevassa ydinvoimapäätöksessä tulisi välttää mielivaltaisuuden mielikuvaa (Kauppalehti) Tämä tarkoittaa, että olisi järkevää hyväksyä kaikki kolme vireillä olevaa ydinvoimarakennushanketta --  sen sijaan että hyväksytään mielivaltainen määrä, kuten yksi tai kaksi. Jos olemme huolissamme siitä, että kolmen yhtiön hankkeiden salliminen saattaisi vähentää tärkeitä panostuksia uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen, ehkäpä yhtiöiltä voisi edellyttää lupapäätöksen yhteydessä tiettyjä kohtuullisia panostuksia tällaiseen kehitystyöhön ydinvoimalahankkeiden ohelle.

31.08.2009. Kuluttajan asiakassuhteen volyymi yrityksessä korreloi sen kanssa, omistaako hän yrityksen osakkeita. Eli esimerkiksi pankin osakkeenomistaja-asiakkaat ovat todennäköisemmin isovolyymisia, "parempia" asiakkaita kuin asiakkaat, jotka eivät omista pankin osakkeita -- ja toisin päin. Lue uusin artikkelimme Journal of Financial Services Marketing -lehdessä.

20.11.2008. Markkinointipanostusten tai -investointien tehostaminen panos-tuotos-ajattelun kautta on sinänsä suositeltavaa, mutta liiallinen panostusten määriin ja yksittäisiin kululajeihin tuijottaminen voi olla vaarallista – Vastaus Kauppalehden kysymykseen.

 

Lista kaikista ajankohtaisista:

 

 

2014

12.5.2014. Pörssilistatut yritykset saattavat joskus olla taipuvaisia lyhyen tähtäimen tulosten maksimointiin, osin pidemmän tähtäimen kustannuksella (”short-termism”). Tarkastelemme uudessa artikkelissamme, kuinka ilmiö voi syntyä itseääntoteuttavana noidankehänä -- sen sijaan, että siitä voisi syyttää mitään tiettyä yksittäistä tahoa.

2013

19.11.2013. Groupon-tyyppisillä, kuluttajille edullisia ”diilejä” tarjoavilla palveluilla on tietyt ominaispiirteet. Ensinnäkin kuluttajan ostoprosessi on kaksivaiheinen: ensin päätetään ostetaanko diili; sitten päätetään, milloin diili lunastetaan. Tämä poikkeaa perinteisestä kulutuskäyttäytymisestä, jossa ostaminen ja kuluttaminen tyypillisesti tapahtuvat samanaikaisesti tai lähes samanaikaisesti. Toiseksi kuluttajan päätöksiin ostaa ja lunastaa diili vaikuttaa diilin suosio muiden kuluttajien keskuudessa. Tutkimme näitä diilien ominaispiirteitä uudessa Journal of Marketing -artikkelissamme.

22.08.2013. Tarkastelemme uudessa tutkimuksessamme, vaikuttaako yritysten asiakastyytyväisyys institutionaalisten sijoittajien kiinnostukseen yrityksen osaketta kohtaan. Hieman yllättäen lyhytjänteiset institutionaaliset sijoittajat, joiden usein ajatellaan tuijottavan vain kvartaalikohtaisia tulosennusteita, reagoivat positiivisesti myös yritysten pitkäjänteistä markkinointiosaamista heijastavaan asiakastyytyväisyyteen.

5.11.2013. Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttavat myös ihmisen synnynnäiset tekijät ja biologia: Uusi tutkimuksemme näyttää, miten synnynnäinen biologia vaikuttaa myöhemmin elämässä päivittäistavaroiden kulutusvalintoihin (esim. Coca-Colan vs. Coca-Cola Zeron valinta; vaatteiden värivalinnat).

30.4.2013. Tieteellinen katsauksemme alkoholimainontaa ja nuorten alkoholinkäyttöä koskeviin tutkimuksiin löytyy täältä yhteiskuntatieteiden tutkimusverkoston (SSRN) sivuilta täältä. Katsauksessa käymme yksityiskohtaisesti läpi ne muutamat alkoholismitutkijoiden tutkimukset, joilla STM perustelee alkoholimainonnan lisäkieltoaikomuksiaan. Suurin osa 16 tutkimuksesta ei itse asiassa edes käsittele mainontaa ja nuorten alkoholinkäyttöä (vaan esimerkiksi yleistä mediankäyttöä ja täysi-ikäisiä). Johtopäätös on yksiselitteisesti, että kuluttajatutkimuksen tieteenalan standardeilla STM:n käyttämät tutkimukset eivät anna näyttöä, että alkoholimainonta lisäisi nuorten kulutusta. Lisäalkoholikielloilla on myös riski pikemminkin lisätä kulutusta kuin vähentää sitä.

2012

20.12.2012. "Palkkajousto ennen eläkettä ei ole väärin." Kommentoin ehdotusta (per Juhana Vartiainen/Vatt), että palkkojen tulisi olla mahdollista joustaa myös alaspäin eläkeikää lähestyvillä.

31.10.2012. Uusi kirjamme Johtamisen seitsemän syntiä ilmestyy tänään, sekä kovakantisena että digitaalisena. Kirja on tilattavissa nettikaupassa, josta voi myös ilmaiseksi ladata näytteen kirjasta (Johdannon ja yhden luvun).

08.08.2012. "Makeisvero on umpimähkäinen ja toteuttaa heikosti terveystavoitettaan... Oikeudenmukaisuuteen pyrkivän lainsäätäjän ei tulisi sallia tällaisen epäreilun -- ja terveystavoitteeltaan ontuvan -- verotusmallin jatkumista." -- Helsingin Sanomat.

02.08.2012. "Syväjohtamisen mallilla on kiistämättä ansionsa... Vaarallista kuitenkin on kopioida johtamisen malleja hyllytavarana organisaatiosta toiseen... Ne vaativat aina virittämistä, yhdistelyä, karsintaa ja polttoainetta. Sitä, mitä käsi- ja jalkatyöksi kutsutaan." -- Kauppalehti.

17.06.2012. "...ei ole yksiselitteisiä todisteita, jotka osoittaisivat mainontakiellon vähentävän kokonaiskulutusta." – Helsingin Sanomat. Lisähuomautuksena tiedustelijoille todettakoon, että näkemyksemme perustuu puhtaasti tieteellisiin argumentteihin (tai pikemminkin niiden puutteellisuuteen lainsäädäntöehdotusten taustalla). Kumpikaan kirjoittajista ei ole missään tekemisissä kyseisen mainonnan harjoittajien (kuten Panimoliiton) taikka tekijöiden (kuten mainostoimistojen) kanssa, eikä heillä ole muutakaan erityistä syytä edistää sen enempää kuin vaikeuttaakaan näiden liiketoimintaa. 

02.04.2012. Vaikka osakkeenomistajilla on oikeus ja velvollisuuskin kysellä ja kyseenalaistaa hallituksen ja johdon tekoja yhtiökokouksessa, pidin Finnairin yhtiökokousta seuranneena muutamien osakkeenomistajien puheenvuoroja epätarkoituksenmukaisena yhtiön ja sen omistajien edun kannalta -- HBL (alkuperäinen kirjoitus täällä).

21.03.2012. "Miten osuuskunta lähemmäs jäsentä" -- puhe YK:n kansainvälisen osuustoimintavuoden Suomen pääjuhlassa 21.3.2012 Finlandia-talossa otsikolla

05.03.2012. "On olemassa myyttejä, joilla johtajien suuria palkkoja perustellaan. Toisaalta on myös seikkoja, jotka aivan oikeasti puoltavat korkeaa palkkatasoa." – Helsingin Sanomat.

2011

11.10.2011. Vaikka kasvu on yksi tärkeimmistä yritystoiminnan kokonaislaadun ja onnistumisen mittareista (so. en ole varsinaisesti "degrowth"-ideologian kannattaja), joskus kasvun liian yksipuolinen korostaminen voi olla ongelmallista. Näin on esimerkiksi osuuskuntien tapauksessa – Helsingin Sanomat, Vieraskynä.

19.04.2011. Suomen investointikulttuurin on muututtava kohti aineettomia markkinointi-investointeja -- Kanava-lehden artikkelin kokonainen versio.

23.03.2011. EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus on mielenkiintoista luettavaa. Kommentoin tutkimusraportin mielenkiintoisimpia kohtia Unto Hämäläisen Perässähiihtäjä-blogissa.

18.03.2011. "Jos Suomi nyt kieltää ydinvoiman Japanin onnettomuuden takia, se on sama kuin Suomi kieltäisi kansalaistensa lentomatkustamisen ja lentoyhtiöiden toiminnan yhden kaukomailla tapahtuneen lento-onnettomuuden takia." -- HS-raati (ks. teksti).

14.01.2011. Monissa yrityksissä asiakasnäkökulman toitottaminen on pelkkää sanahelinää eikä auta tekemään parempaa bisnestä. Vielä vakavampaa on, että moni yritys omaksuu asiakasnäkökulmansa vaarallisen väärällä tavalla -- Talouselämä.

10.01.2011. "Säästökohdekyselyissä listan kärkeen päätyvät kohteet ovat usein sellaisia, joista valtion pitäisi kaikkein viimeisenä säästää." -- Helsingin Sanomat. 

2010

27.11.2010. Yleiskuva Suomen maabrändityöryhmän raportista on positiivinen. On hyvä, että raportti ehdottaa ainakin joitakin melko konkreettisia tekoja ja toimenpiteitä, eikä keskity ainoastaan viestinnällisiin tai mielikuvallisiin teemoihin. Houkuttelevuustekijät ovat myös pääosin hyvin valittu: erityisesti vesi-eksperttiyteen ja opettamiseen/koulutukseen panostaminen ovat sellaisia, joissa löytynee erottautumisen mahdollisuutta maailmalla. Ks. STT:n uutinen ja Helsingin Sanomat.

05.11.2010. Varakkaiden ihmisten säästöillään mahdollistamat investoinnit (esim. yritystoimintaan) ovat erittäin tärkeitä kansantalouden pyörimisessä. Mutta toisaalta on hyvä, että rikkaat myös kuluttavat rahojaan (eivätkä pelkästään säästä). Kulutuksella kun on vieläkin suorempi vaikutus kansantalouteen ja mm. työllisyyteen (varsinkin jos vaihtoehtoina ovat sukanvarsi, kiinteistöt tai peruspankkitilit, joiden kautta säästöt eivät helposti kanavoidu sijoituksiksi ainakaan innovatiiviseen yritystoimintaan) -- HS-raati.

12.09.2010. Yritysten kuluttajatiedon keruu voi myös hyödyttää kuluttajia -- Vieraskynä (HS)

03.09.2010. Aloitin HS-raadin jäsenenä, kommentoimalla kysymystä ruotsin kielen opetuksesta (ks. myös kaikki kommentit)

29.08.2010. Brändien mureneminen aiheuttaa ongelmia yrityksille -- Helsingin Sanomien juttu "Brändi murtuu".

26.07.2010. Aloitan vierailevana professorina Maastrichtin yliopistossa.

18.07.2010Politiikkojen ja presidenttivaaliehdokkaiden brändäys on innokasta -- Helsingin Sanomien juttu "Mielikuvien markkinoilla" .

14.05.2010. Suomalaisia yrityksiä vaivaa se, että tuotekehitystä eivät useinkaan johda markkinoijat -- Talouselämä.

28.02.2010. On ongelmallista, että kuluttajan pankki- ja luottokorttitiliotteelle ilmestyvät yritysnimet ovat usein melkoisen vaikeasti tunnistettavia.

2009

18.12.2009. Nokian osakekurssin kehitys (sininen käyrä) on myötäillyt oudosti yhtiön tuotemyynnin kehitystä USA:ssa (punainen käyrä). Talouselämän tuore numero (18.12.2009) viittaa tähän. Aihetta sivuava uusi artikkelini.

16.12.2009. Kuinka yksityissijoittajien arviot yritysten tuotteista/tuotedesignista vaikuttavat heidän sijoituspäätöksiinsä? Väitöskirja pehmeäkantisena kirjana TaiK:n kirjakaupasta tai  pdf-muodossa.

10.11.2009. Suomen tulevassa ydinvoimapäätöksessä tulisi välttää mielivaltaisuuden mielikuvaa -- Kauppalehti. Tämä tarkoittaa, että olisi järkevää hyväksyä kaikki kolme vireillä olevaa ydinvoimarakennushanketta --  sen sijaan että hyväksytään mielivaltainen määrä, kuten yksi tai kaksi. Jos olemme huolissamme siitä, että kolmen yhtiön hankkeiden salliminen saattaisi vähentää tärkeitä panostuksia uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen, ehkäpä yhtiöiltä voisi edellyttää lupapäätöksen yhteydessä tiettyjä kohtuullisia panostuksia tällaiseen kehitystyöhön ydinvoimalahankkeiden ohelle.

15.09.2009. Minkälaisia seurauksia yrityksen kannattavalle kasvulle on sillä, missä määrin yritys painottaa strategiassaan uudenlaisten bisnesmallien innovointia vs. olemassaolevan bisnesmallinsa replikointia? Tutkimme bisnesmallin innovoinnin vs. replikoinnin vaikutuksia kannattavaan kasvuun uudessa artikkelissamme Journal of Strategic Marketing -lehdessä.

31.08.2009. Kuluttajan asiakassuhteen volyymi yrityksessä korreloi sen kanssa, omistaako hän yrityksen osakkeita. Eli esimerkiksi pankin osakkeenomistaja-asiakkaat ovat todennäköisemmin isovolyymisia, "parempia" asiakkaita kuin asiakkaat, jotka eivät omista pankin osakkeita -- ja toisin päin. Tätä ilmiötä käsittelee uusin artikkelimme Journal of Financial Services Marketing -lehdessä.

05.05.2009. Jos tunnet perinteisen Ansoffin matriisin (tuotekehitys, markkinakehitys, markkinapenetraatio, diversifikaatio) strategisena työkaluna, tutustu uuteen artikkeliimme. Artikkeli käsittelee tuotteiden, brändien tai yleisesti liiketoiminnan kehitysprojektien strategisia vaihtoehtoja. Artikkeli esittelee "kolmiulotteisen" version matriisista -- strategian ja markkinoinnin teorioiden pohjalta.

27.04.2009. Nikä rooli vääristyneellä suhtautumisella kassavirtoihin on yritysten ongelmien aiheuttajana -- Kauppalehti. "Osasyy yritysten tulosromahduksiin, konkursseihin ja jopa koko talouskriisiin on siinä, että yrityksiltä on viime vuosina unohtunut pyrkimys kassavirtojen aikaistamiseen sekä kassavirtojen haavoittuvuuden ja heilahtelujen eli riskin vähentämiseen."

07.03.2009. Kun hallitukset ja poliitikot tekevät taloutta koskevia päätöksiä, päätökset vaikuttavat usein tiettyjen toimialojen elinehtoihin. Tällä hetkellä hallitukset joutuvat kuitenkin tekemään myös sellaisia päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan yksittäisten yritysten elinkelpoisuuteen. Esimerkiksi USA:ssa kysellään tällä hetkellä, mitä yrityksiä hallitus on itse asiassa pelastamassa, kun se syytää rahaa AIG-vakuutusyhtiölle. Toki operaation tärkeä tarkoitus on pelastaa maailman finanssijärjestelmä vielä yhdeltä vakavalta shokilta, ehkä suorastaan sortumiselta. Mutta samalla hallitus ilmeisesti on pelastamassa monien yksittäisten yritysten nahkoja, kuten Goldman Sachsin, Royal Bank of Scotlandin, Deutsche Bankin ja... jopa Danske Bankin? -- Kirjoitukseni aiheesta GloStra-blogissa.

01.02.2009. "Lex Nokia" herättää paljon keskustelua. Lainsäädännön syntyminen toki osoittaa, että suuryrityksillä voi olla vaikutusvaltaa lainsäätäjien suuntaan. Mutta itse asiasta keskustellaan melko vähän: lieneekö työnantajan saamissa valtuuksissa tarkkailla sähköpostiliikennettä sittenkään mitään kovin pöyristyttävää? Lyhyt kirjoitukseni aiheesta GloStra-blogissa.

17.01.2009. Hallitukset ympäri maailmaa kohtaavat suuria haasteita elvytyspaketteja ja teollisuuden pelastusohjelmia suunnitellessaan. Erityisesti Yhdysvalloissa tilanne on erikoinen, kun hallitus on käytännössä tilanteessa, jossa se kontrolloi rahoitus- ja autotoimialojen tärkeimpiä yrityksiä. Mihin suuntaan yrityksiä ja teollisuudenaloja pitäisi viedä? Entäpä jos yritysten pelastaminen ja kannattavuuden palauttaminen tarkoittaa kotimaisen työvoiman ja teollisuustuotannon voimakasta vähentämistä ja toiminnan siirtämistä ulkomaille? Lyhyt kirjoitukseni aiheesta GloStra-blogissa.

2008 

17.12.2008. Viime vuoden (2007) marraskuussa kritisoin joidenkin analyytikkojen logiikkaa, jonka mukaan Facebook-yhtiön silloinen markkina-arvo olisi jo silloin 15 miljardia dollaria (ks. alkuperäinen artikkeli ja myöhempi kommentti, sekä liitännäinen artikkeli).  Pohdin, olisiko oikeampi arvostus yhtiölle 3-5 miljardia tuolloin, vuonna 2007. Tänään luin Valleywag-uutissivun mielenkiintoisen uuden analyysin aiheesta; tämän analyysin mukaan Facebookin nykyarvo olisi tosiaan 2-3 miljardia. Lue koko tarina GloStra-blogista.

05.12.2008. Finanssikriisillä on huolestuttavia vaikutuksia amerikkalaisiin korkeakouluihin, kun opiskelijoiden maksukyky heikentyy. Kerron myös, että erityisesti amerikkalaisissa kauppakorkeakouluissa on alettu pohtia, ovatko koulut osasyyllisiä kriisiin, kun eivät ole pystyneet opettamaan opiskelijoille oikeanlaisia arvoja ja toimintamalleja – Helsingin Sanomien Vieraskynä (Ks. myös analyysi rahoituksen "tieteellisten" teorioiden roolista finanssikriisin aiheuttajana).

25.11.2008. Mitäköhän presidentti Bushin poistuminen tarkoittaa eurooppalaisten/pohjoismaalaisten puolueiden kannalta – talous- tai muuhun politiikkaan liittyvän retoriikan osalta?

20.11.2008. Markkinointipanostusten tai -investointien tehostaminen panos-tuotos-ajattelun kautta on sinänsä suositeltavaa, mutta liiallinen panostusten määriin ja yksittäisiin kululajeihin tuijottaminen voi olla vaarallista – Vastaukseni Kauppalehden kysymykseen.

13.11.2008. Osakesijoittamisen ajatellaan perinteisesti olevan rationaalis-loogista toimintaa. Viime vuosina on puhuttu myös eettisistä sijoitusmotiiveista. Paitsi rationaalis-loogista ja eettistä, osakesijoittamisessa voi kuitenkin olla myös esteettisiä motiiveja. Kehittelen esteettisiä näkökulmia yksilöiden sijoituskäyttäytymiseen uudessa artikkelissani Consumption Markets & Culture -lehdessä.

15.10.2008. Se, että kuluttaja omistaa yrityksen osakkeita, lisää hänen motivaatiotaan käyttää yrityksen tuotteita ja palveluita, kasvattaa brändilojaaliutta ja pienentää todennäköisyyttä, että hän vaihtaa palveluntarjoajaa. Osakkeenomistus myös motivoi kuluttajaa positiiviseen word-of-mouth -toimintaan yrityksen suhteen. Ks. tuoreet artikkelimme (1) Journal of Consumer Marketing -lehdessä ja (2) Journal of Customer Behaviour -lehdessä.

18.09.2008. USA:n syyskuun 2008 finanssikriisillä on poliittisiakin ulottuvuuksia -- Kauppalehti: "...Rahoituskriisin ympärillä käy siis Yhdysvalloissa kova poliittisten retoriikkojen kamppailu. Tulevien presidentinvaalien lopputulos riippuu osin tämän kamppailun kehittymisestä. Samalla kamppailun ja kriisin selvittämisen eteneminen riippuvat paljolti presidentinvaalien lopputuloksesta."

06.09.2008. Suomalaisilla yrityksillä on usein puutteellinen vastata kysynnän vaihteluihin ja kasvuun – Helsingin Sanomien Vieraskynä: ”Yritys on epäonnistunut aina, kun meille myydään 'ei oota' tai tarjotaan tuotetta tai palvelua ylipitkällä toimitusajalla".

01.09.2008. Vierailen New York Universityn (NYU) Stern School of Business -kauppakorkeakoulussa ajalla syyskuu 2008–huhtikuu 2009.

25.08.2008. Useimmat kauppatieteilijät tarvitsevat yritysmaailmassa myymisen taitoja ensimmäisistä.  työpaikoistaan aina ylimmän johdon positioihin asti. Jopa asiantuntijoiden, kuten liikkeenjohdon konsulttien ja pankkiirien, työstä suuri osa on de facto myymistä. HSE:ssa yritetäänkin nostaa myyntityön arvostusta ja osaamistasoa opiskelijoiden keskuudessa, pääaineesta riippumatta. Myyntityöhön ja myynnin johtamiseen tarjotaan myös erikoistumisvaihtoehtoa, Markkinoinnin aineessa -- Kauppalehden VIP-liite (10/2008, s. 7).

23.06.2008. Aalto-korkeakoulussa tullaan varmasti vaalimaan suhteita luonnontieteisiin ja luonnontiedeyliopistoihin -- Kauppalehti. Mutta monilla kriitikoilla on valitettavan kapea käsitys sekä siitä, miten innovaatiot syntyvät, että siitä, mitä ilmiöitä markkinoinnin ja muotoilun tieteenalat tutkivat.

14.05.2008. Innovatiivisiin teknologioihin liittyviä kaupallistamistoimenpiteitä ja liiketoimintamalleja suunnitellessaan yritysten tulisi panostaa sisäisen organisaationsa uudistamiseen sekä pilotti- ja referenssiprojekteihin. Edelleen Blue Ocean -tyylinen suhtautuminen innovoimiseen on kannattavaa, kunhan panostaa myös liiketoimintamallien monistamiseen ja replikoimiseen --TEKESin rahoittaman CEIT (Commercial Exploitation of Innovative Technology) -hankkeen loppuseminaari.

27.04.2008. Valtion kannattaisi luopua vähemmistöomistuksistaan pörssiyhtiöissä – Helsingin Sanomat. Mutta toisaalta kehotan talouselämän päätöksentekijöitä tarkistamaan yksioikoista ajatteluaan koskien valtio-omistuksia, erityisesti mitä tulee valtioenemmistöomisteisiin yrityksiin (pörssin ulkopuolella).

23.03.2008. Kuluttajateorian ja yrityksen sidostoimijateorian rajapintaan sijoittuva artikkelimme julkaistiin Academy of Marketing Science Review -lehdessä. Artikkelissa luodulla teorialla ja mallilla on relevanssia yritystason markkinoinnin kannalta, mitä tulee mm. tuote/palvelumarkkinoihin (B2B ja B2C), osakemarkkinoihin ja työmarkkinoihin.

19.03.2008. Minkätyyppistä arvoa tuote voi luoda käyttäjilleen ja miten tämä arvo kaapataan taloudelliseksi arvoksi tuotteen suunnittelevalle yritykselle? Käsittelemme näitä kysymyksiä artikkelissa "Creating and Capturing Design Value", joka julkaistiin Turkka Keinosen toimittamassa kokoelmassa Design Connections - Knowledge, Value and Involvement through Design.

29.02.2008. Tuottojen ja riskien suhde on, totta kai, tärkein syy sijoituskohteen valintaan. Mutta "jopa 80 prosenttia yksityissijoittajista oli valmis tinkimään tuottovaatimuksestaan, etenkin jos yrityksen tuotteilla tai toiminnalla oli hänelle jotain muuta henkilökohtaista merkitystä" tai "hän sattui pitämään sijoituskohteesta jostain syystä". Näin raportoi Talouselämä (08/2008, s. 63; ks. lehden kotisivu) tuoreesta tutkimuksestamme.

28.02.2008. Suomalaiset nauttivat maailmalla luottamusta kauppakumppanina, etenkin business-to-business -puolella, mutta toisinaan vaatimattomuutemme ja varovaisuutemme eivät kaunista . "Suomalaiset toimittavat sen, minkä ovat luvanneet. Joskus tosin ongelmaksi tulee se, että varotaan lähtökohtaisesti lupaamasta kovinkaan paljoa" -- Ilkka-lehden haastattelu (28.2.2008, ks. lehden kotisivu).

27.02.2008. Menestyvät yritykset hahmottavat usein rohkeasti uudenlaisia ansaintalogiikoita ja samalla panostavat myös myyntityön systematisointiin. "Tarvitaan systemaattiset prosessit esimerkiksi siihen, miten myyjien pitäisi toimia. Myyjien pitäisi lisäksi oppia toisiltaan. Tyypillinen ongelma on kuitenkin se, että hyvän myyjän osaamista ei saada jaettua toisille". Pohdimme menestyvää myynnin johtamista Fakta-lehdessä (2/2008, "Katse asiakkaaseen päin", ss. 46-47).

24.01.2008. Helsingin kauppakorkeakoulu ja Hanken järjestivät kutsuvierasseminaarin strategisen kaupallistamisosaamisen StratMark-hankkeen puitteissa. Kommentoin seminaarin 'Kannattava kasvu ja kansainvälistyminen' -teemaryhmässä toimitusjohtajien Vesa Koivula (Cramo), Juha Pinomaa (Suunto) ja Ilkka Seppälä (Marinetek) esityksiä.

11.01.2008. Vallitsevassa yritysten hallintotavassa (corporate governance) on joskus ongelmia, ilmeten mm. Elisan kriisissä – Kauppalehti. Ongelmallista on erityisesti yrityksen johtamistavan tietty läpinäkymättömyys entreprenöörisiin mahdollisuuksiin tarttumisen osalta.

2007

27.12.2007. Kommentoin YLE Teeman "Tutkiva juttu" -ohjelmassa kuluttajamarkkinoinnin filosofiaa ja keinoja, pullotettujen vesien tapauksessa. Ks. YLE Teeman nettisivu.

16.12.2007. Sekä alemman että ylimmän johdon tervettä riskinottoa ja siten yritysten pitkän aikavälin kehitystä edistäisi parhaiten maineriskien pienentäminen, jonka edellytyksenä on epäonnistumisista syyllistävän kulttuurin ja julkisoinnin lieventäminen – Vastine (HS).

07.12.2007. Yksittäisiin yritysjohtajiin kohdistuvat yksipuoliset syytökset virheistä ja "munauksista" vähentävät johtajien tervettä riskinottoa ja uudenlaisten projektien kokeilua ja ovat siten vahingollisia yritysten ja koko yhteiskuntamme kehitykselle – Helsingin Sanomat.

03.12.2007. Miksi oppositio ja muut finanssikapitalismin kriitikot eivät kiittele tapausta, jonka kerrankin luulisi olevan heille mieleen - Finnairin investointiohjelmaa -- Hufvudstadsbladet.

23.11.2007. Miltä näyttää Marimekon ja Hennes & Mauritzin yhteistyösopimus? Ks. Helsingin Sanomien (kansainvälinen) nettisivu. Ks. myös kommentti saksalaisella nettisivulla.

21.11.2007. Vuoden Mercurius -juhlaseminaari Finlandia-talolla, kertoen 'Myynnin tila' -tutkimuksemme tuoreista tutkimustuloksista. Katso kalvoja.

15.11.2007. Kommentoin YLEn Etelä-Savon Radiossa yrityksen pörssilistautumisen merkitystä, esimerkkitapauksena suomalaisen Savcorin listautuminen Sydneyn pörssiin. Katso ja kuuntele, YLEn nettisivu.

05.11.2007. Elintarviketeollisuus tarvitsee lisää investointeja tuotekehitys- ja kaupallistamisprojekteihin -- Kehittyvä Elintarvike.

18.10.2007. Miten sujuvat yritysten, asiakaspalvelijoiden ja asiakkaiden suhteet? Ks. Kuningaskuluttajan nettisivu.

29.09.2007. Ovatko asiakkaat "aina oikeassa" vai ovatko he päinvastoin kohtuuttoman hankalia – Helsingin Sanomat, Vieraskynä.

27.09.2007. Kommentoin Forum för Ekonomi och Teknik -lehden kirjoituksessa ("Bra namn lyfter firman", 9/2007) yritysnimen merkitystä yritykselle sekä nimivalintojen ja nimenvaihtojen logiikkaa.

31.08.2007. Markkinoinnin ja myynti pitää ymmärtää laajasti/strategisesti – Markkinointi&Mainonta.

01.08.2007. Mikä voisi olla pääomamarkkinoiden rooli teknologisen ja tuotekehityksen demokratisoimisessa? – Helsingin Sanomat.

13.07.2007. Artikkelimme "Marketing Spirit: Exploration and Exploitation on Two Dimensions" sai Best Paper Awardin konferenssissa Japanissa (International Conference on Business and Information).

05.07.2007. Onko asunnonvälitysfirmoilla panostusta asiakkaiden odotusten ylittämiseen, paremman asiakashyödyn tuottamiseen vähemmällä hinnalla sekä asiakkaiden tyytyväisyyden varmistamiseen -- Taloussanomat

07.05.2007. Hoidan Suomen ensimmäisen myynnin johtamisen professuurin virkaa määräaikaisesti vuoden 2008 kesään asti. HSE:n tiedote ja YLEn uutinen.

01.05.2007. Liikkeenjohtajille strategisen markkinoinnin käsitettä esittelevä  Strategisen markkinoinnin perusteet  -kirjamme (Tikkanen, Aspara, Parvinen) on ilmestynyt. Kirjan kustantaja on  Talentum.

04.04.2007. Pitäisikö kansalaisten antaa päättää itse, minkälaisiin kohteisiin heidän eläkekertymäänsä (osaa siitä) sijoitetaan --Taloussanomat.

03.02.2007. Kansalaisvalistus on tärkeää yritysten yhteiskuntavastuullisemmiksi tekemisessä – Helsingin Sanomat.

02.02.2007. Liiketalouden käsitteitä ja teorioita ymmärretään usein väärin (mm. sidostoimijat/-ryhmät, rahoitus, markkinointi) -- Talouselämä.

25.01.2007. Yhteisten kansainvälisten arvopaperimarkkinapaikkojen syntyminen on potentiaalisesti tärkeä asia jopa kuluttajille -- Talouselämä.

2006  

07.12.2006. Mitä on "Suomen menestyminen" ylipäänsä? --  Helsingin Sanomien Vieraskynä.

06.12.2006. Onko suunnatuissa osakemyynneissä ja listautumisissa myös epäkohtia -- Taloussanomat.

16.11.2006. On väärin sanoa, että optiojärjestelmät sinänsä olisivat korruptiota – Helsingin Sanomat ja  lisäkommentti.

 

 

BLOGI          AJANKOHTAISTA          TUTKIMUS JA JULKAISUT          CV                            

 

© Jaakko Aspara